Latauslaitteiden esitteissä vilisevät luvut 11 kW ja 22 kW, mutta autoa ladatessa mittari näyttää usein jotain aivan muuta. Tämä ei yleensä ole vika, vaan seurausta siitä, miten AC-lataus toimii: toteutuva teho on aina ketjun heikoimman lenkin teho. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä latausteho todella muodostuu ja miksi luvattu 11 kW ei aina ole 11 kW.
Mistä AC-latausteho muodostuu
AC-latausteho on yksinkertaista kertolaskua: jännite kertaa virta kertaa vaiheiden määrä. Yksi vaihe 230 voltilla ja 16 ampeerilla tuottaa 3,7 kW. Kun vaiheita on kolme, sama 16 A tarkoittaa 11 kW, ja 32 A kolmella vaiheella 22 kW. Jokainen ketjun osa - pistorasia, laturi, kaapeli ja auto - asettaa omat rajansa virralle ja vaiheille, ja lopullinen teho määräytyy näistä pienimmän mukaan.
Auton sisäinen AC-laturi ratkaisee
AC-latauksessa verkkovirta muunnetaan akulle sopivaksi auton omalla sisäisellä laturilla, ja juuri tämä laturi asettaa tehon ylärajan. Jos auton sisäinen AC-laturi on 11 kW, auto lataa 11 kW:n teholla myös 22 kW:n asemasta - tehokkaampi asema tai kaapeli ei nopeuta lataamista lainkaan. Useimpien täyssähköautojen sisäinen AC-laturi on enintään 11 kW, ja monissa lataushybrideissä se on 3,7 kW. Ennen laitehankintaa kannattaa siis aina tarkistaa oman auton AC-lataustehon maksimi.
Yksi vaihe vai kolme vaihetta
Toinen yleinen yllätys on vaiheiden määrä. Osa autoista lataa vain yhdellä vaiheella, jolloin kolmivaiheisestakin asemasta saadaan vain yhden vaiheen teho. Esimerkki: 11 kW:n asema syöttää 16 A kolmella vaiheella, mutta yksivaiheinen auto käyttää niistä vain yhtä - toteutuva teho on 3,7 kW. Sama pätee toisinpäin: kolmivaiheista latausta tukeva auto ei hyödy tehokkaasta yksivaiheisesta syötöstä täysimääräisesti, koska Suomessa yksivaiheisen latauksen virta on käytännössä rajattu 16 ampeeriin.
Sulakkeet ja liittymä asettavat omat rajansa
Kodin sähköliittymä on kolmas rajoittava tekijä. Tyypillisen omakotitalon pääsulakkeet ovat 3×25 A, ja 16 A:n kolmivaihelataus vie siitä merkittävän osan. Siksi laadukkaissa latureissa on virran säätö: latausvirran voi pudottaa esimerkiksi saunavuoron ajaksi. Wallbox PRIME -asemissa on lisäksi dynaaminen kuormanhallinta, joka sovittaa lataustehon automaattisesti talon muuhun kulutukseen. Tavallisesta Schuko-pistorasiasta ladattaessa jatkuva virta kannattaa rajata 8-10 ampeeriin, jolloin todellinen teho on noin 1,8-2,3 kW.
Luvattu vs. toteutuva teho: tyyppitapaukset
| Tilanne | Laitteen teho | Toteutuva teho | Miksi |
|---|---|---|---|
| 22 kW:n asema, auton AC-laturi 11 kW | 22 kW | 11 kW | Auton sisäinen laturi rajoittaa |
| 11 kW:n asema, yksivaiheinen auto | 11 kW | 3,7 kW | Auto käyttää vain yhtä vaihetta |
| 11 kW:n wallbox, lataushybridi (3,7 kW) | 11 kW | 3,7 kW | PHEV:n sisäinen laturi on yksivaiheinen |
| 22 kW:n asema ja 22 kW:n auto, 16 A:n kaapeli | 22 kW | 11 kW | 16 A:n kaapeli välittää enintään 11 kW |
| Schuko-pistorasia ja 3,7 kW:n matkalaturi | 3,7 kW | n. 1,8-2,3 kW | Jatkuva lataus rajataan 8-10 A:iin |
| Taloyhtiön asema kuormanhallinnalla | 11 kW | vaihtelee | Virta putoaa kulutushuippujen aikana |
Miten varmistat todellisen tehon
Tarkista ensin autosi sisäisen AC-laturin teho ja vaiheiden määrä, sitten käytettävissä oleva pistorasia tai asema ja lopuksi kaapelin mitoitus. Useimmille sopiva yhdistelmä on 11 kW: se lataa auton yön aikana täyteen eikä kuormita liittymää kohtuuttomasti. Mamba S11 -kaapeli (16 A) kattaa valtaosan tarpeista, ja Mamba S22 (32 A) on oikea valinta vain, jos auto todella tukee 22 kW:n AC-latausta.
Kannattaa myös muistaa, että osa ladatusta energiasta kuluu häviöihin: auton elektroniikka, laturin lämpeneminen ja akun hallinta vievät tyypillisesti noin 10-15 prosenttia. Mitä pienempi latausteho, sitä suurempi häviöiden suhteellinen osuus - tämäkin puoltaa kolmivaiheista latausta silloin, kun se on mahdollista.
Kun tiedät autosi todellisen AC-lataustehon, oikean laitteen valinta on helppoa. Tutustu latauskaapeleihin, matkalatureihin ja seinälatausasemiin verkkokaupassamme - autamme tarvittaessa myös mitoituksessa.